Lapin Lukon painihistoria

100 VUOTTA PAINIA ROVANIEMELLÄ

Kirjoittanut Pentti Sääskilahti

Ensimmäiset kirjalliset todisteet Rovaniemen painitoiminnasta löytyvät vuodelta 1908, jolloin aloitettiin kilpa-urheiluun tähtäävä harjoittelu Tornion, Kemin ja tuolloisen Rovaniemen kirkonkylän kesken. Yleinen urheilutoiminta oli jo aiemmin niin vilkasta, että se johti 1905 urheiluseura Jyryn perustamiseen. Tämä historiallinen tapahtuma pidettiin ns. Pasman salilla. Toimitilansa uusi seura sai kuitenkin vuosisadan vaihteessa perustetun raittiusseuran suojista. 1908 oli merkittävä vuosi. Silloin valmistui VPK:n talo, jonne Jyryn toiminta siirtyi. Se oli mieleen monille harrastajille, sillä suuri osa käyttäjistä kuului palokuntalaisiin.
”Ukko Samperi kätilönä”

Hugo Richard Sandbergistä (s.04.06.1849 - k.02.10.1930 ) tuli valmistuttuaan Vaasasta metsänhoitajaksi ja päästyään Kemi-yhtiön metsäpäälliköksi suuri pohjois-suomen ystävä. Hän asui jo metsänhoitajana ollessaan ensin Kemijärvellä 1880, Ylitorniolla vuodesta 1884, muuttaen sitten Rovaniemelle Konttisen kartanoon, jonka oli rakennuttanut norjalainen Terje Olsen. Sandberg lahjoitti maa-alueen talkootyönä tehtyä urheilukenttää varten ja tuki Jyryn toimintaa hankkimalla mm. painimatot. Tämä 40:n karhun kaataja tuli myöhemmin tunnetuksi Nuortin konesavotasta, jonne hän tilasi Yhdysvalloista kaksi telaketjuin varustettua veturia. Jäätyään eläkkeelle metsäpäällikön virasta 1914 hän jäi asumaan edelleen Rovaniemelle. 1924 hän muutti pois Rovaniemeltä Mikkelin seudulle, sieltä Helsinkiin ja lopulta taivaallisiin savotoihin Tammisaaressa.

Vuonna 1911 pidettiin jo suuremmat kisat näiden kolmen seuran kesken ja vuonna 1912 kilpailtiin peräpohjolan mestaruuksista Rovaniemellä, johon osallistui myös vuotta aiemmin perustettu Ylikylän Myrsky. Näissä taistoissa kilpaa käytiin myöskin mestaruusvyöstä, joka on nykyisin nähtävänä Suomen urheilu-museossa Helsingissä. Kauppalaksi muuttuneella Rovaniemellä oli vuoteen 1921 mennessä monta menestyksekästä painijaa, jolloin ensimmäinen yhdistyminen tapahtui. Jyrystä ja Myrskystä muodostettiin Rovaniemen Urheilijat. Se jatkoi näiden kahden seuran painiperinteitä edelleen kiinteässä tuntumassa VPK:n taloon ja sen toimintaan. Yhteistoiminta oli niin kiinteää, että vuonna 1930 annettiin herroille Antti Murto ja Pekka Räsänen tehtäväksi laatia säännöt VPK:n paini-ja nyrkkeilyjaostolle. VPK:n pöytäkirjoista löytyy maininta 26.11 1931 ”Päätettiin ostaa Rovaniemen Urheilijoilta painimatto SMK2000-hinnasta”. Tätä voitaneen pitää VPK:n voimailijoiden perustamis päätöksenä, ja siitä lähtien Rovaniemeläiset painijat esiintyivät VPK:n voimailijoita edustaen. Näin meni koko 1930-luku ja yllättävän pian sotien jälkeen Rovaniemen voimailijoiksi pelkistynyt seura sai myös painitoiminnan jatkumaan vaikka harjoitustiloista olikin hävitetyssä kauppalassa huutava pula. Sitä edesauttoi se seikka, että monet painijat jatkoivat harjoitteluaan jopa rintama olosuhteissa! Voimailijat jatkoivat toimintaansa aina vuoteen 1953 tammikuuhun saakka, jolloin Rovaniemellä tapahtui jälleen seurojen yhdistyminen. Perustettiin Lapin Lukko, johon myös voimailijat yhtyivät. Siitä lähtien tähän päivään asti on painitoiminta pyörinyt Lapin Lukon nimissä. Sittemmin tähän ovat lisämausteensa antaneet Rovaniemen Lappi, Rovaniemen Reipas sekä Rovaniemen Painijat.

Lapin Lukon painitoimintaa

Perustamisensa jälkeen Lapin Lukko sai Rovaniemen Voimailijoilta velvoittavan perinteen. Niinpä myös kaikki edellisen vuoden mestarit P. Jäämuru, R. Jänkälä, E. Kivimäki, M. Kasurinen, E. Niemi, M. Vuorilampi, L. Lahti ja E. Kauppinen olivat Voimailijoista. Eetu Kauppisen johdolla lähdettiin toimintaa viemään eteenpäin ja hyvin se pyörikin aivan alusta asti. Kansainvälinen kanssakäyminen oli vilkasta Ruotsin ja Norjan kanssa. 1954 Lukko sai ensimmäisen Suomen mestarinsa Eero Laukkasen voittaessa SM-kultaa.

Lukon alkutaipaleen kovista nimistä on mainittava vielä mm. Pauli Saukko, Sulo Ahola ja Tauno Bergman. Seura järjesti 1958 junioreiden SM-kisat, jolloin Lukon pojat Eero Laukkanen, Paavo Määttä ja Oskari Jänkälä ottivat kolmoisvoiton sarjassa 57 kg, Pekka Hoikan voittaessa sarjan yli 87 kg. Miesten sarjassa 62 kg Aulis Anttila otti pronssia. Junioreiden SM:ssa-58 kilpailtavana olleen kiertopalkinnon sai Lukko omakseen. Seuraavana vuonna kelpuutettiin Paavo Määttä maaottelu edustajaksi Ruotsia vastaan.1960-luku toi esiin jälleen uusia nimiä kuten Juhani Karvo, Markku Vikman, Pertti Hietanen, Jorma Laitinen, Pekka Hyväri, Antero Ahola ja ennen kaikkea Reijo Ollila, joka 1962 SM-kisoissa Rovaniemellä voitti Suomen mestaruuden ja oli edustajana useissa maaotteluissa. Paavo Määttä puolestaan leivottiin Suomen juniorimestariksi 1963. Seuraavan vuoden olympia katsastuksissa Paavo sijoittui toiseksi. Vuoden -65 SM-kisoissa Määttä paini vielä hopealle. Vuosikymmenen lopulla poikapainijain joukossa esiintyivät mm. Osmo ja Seppo Turpeenniemi, jotka molemmat nappasivat SM-hopeaa. Vuoden 1977 SM-molskilla Seppo Turpeenniemi saavutti vielä miesten hopeamitalin. Loppuottelussa oli vastassa edellisen vuoden olympiavoittaja Pertti Ukkola. Seuran edustajat Antero Ahola, Toni Hannula ja Reijo Mommo ovat pokanneet SM-mitalin kaulaansa.

1980 ja -90 luvulla nähtiin paljon lahjakkaita veljessarjoja. Suutarin pojista Harri sai kaksi ja Jyrki yhden SM-mitalin. Utriaisen veljeksistä Antti ylsi kahteen hopeaan sekä Illikaisen katraasta pallille pääsivät kaksoset Jari ja Jarno. Törmäsen veljeksistä Ville sai SM-hopeaa ja Jani peräti kolme mestaruutta! 2001-2002 Henri Komulainen paini Lukolle kolme SM-mitalia.

Elias Salmela paini Lukolle neljä Suomenmestaruutta putkeen vuosina 2015-2018. Kolme ensimmäistä tuli poikien ikäluokassa, sarjoissa 46 kg, 54 kg ja 58 kg. Vuoden 2017 mestaruus tuli kotimolskilla Lapin urheiluopistolla. Neljäs SM-kulta tuli vuonna 2018 junioreissa 63 kg sarjassa. Vuonna 2019 Salmela paini SM-hopeaa junioreiden 67 kg sarjassa. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Elias Salmela saavutti kultaa 2017 ja kaksi kertaa hopeaa 2015 ja 2018. Elias paini myös kahdesti poikien EM kilpailuissa, 2015 Serbia ja 2017 Bosnia-Hertsegovina, sijoittuen molemmilla kerroilla sijalle 11. sekä kerran poikien MM kilpailuissa Ateenassa sijalle 19.

Vuosi 2018 oli Lukon painille erityisen menestyksekäs. Elias Salmelan SM-kulta ja PM-hopean lisäksi Henrik Kettunen paini pojissa SM-pronssia 51 kg sarjassa ja Tomas Bauman vapaapainissa SM-pronssia miesten 70 kg sarjassa.